Haapajärven vanha sairaala

Haapajärven kaunis vanha sairaala, kunnansairaala, sijaitsee nykyisen terveyskeskuksen vieressä, Isokadun puolella. Ennen kuin päätös kunnansairaalan rakentamisesta Haapajärvelle tehtiin vuonna 1920, oli Nivalan kunnanlääkäri käynyt kunnassa säännöllisesti aina 1890 -luvulta lähtien. Päätös oman sairaalan rakentamisesta vahvistui ennen kuin se lainsäädännön mukaan oli kunnille edes pakollista. Näin on toimittu Haapajärvellä kaikkien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden suhteen; kunnan oma tarve on sanellut rakentamistöitä, eivät ulkopuoliset määräykset.
vanhasairaala

Rakentamispäätöksestä kuitenkin valitettiin ja maaherra kumosikin päätöksen, mutta töitä jatkettiin hieman kapinahengellä kaikesta huolimatta aikaisempien suunnitelmien mukaan. Sairaaalan kustannusarvio oli 244 000 markkaa, mikä oli suuri menoerä kunnan taloudessa. Työt jouduttiinkin pysäyttämään vuoden 1925 ajaksi, sillä valtion myöntämää 125 000 markan lisäapua ei saatu nostaa ennen kuin oltiin todistettu, että rakennustöitä on jatkettu. Kun asia oli hoidettu, sairaala valmistui valtion avustuksella ja se otettiin käyttöön vuonna 1928, josta se toimi Haapajärven kunnansairaalana 1960 -luvulle asti.

Ennen sairaalan valmistumista esimerkiksi kulkutautisairaala oli ollut oma rakennuksensa, jotteivät helposti tarttuvat taudit pääsisi leviämään. Uudessa sairaalarakennuksessa kaikki osastot olivat kätevästi saman katon alla, myös eristyshuoneet sijaitsivat siellä. Yläkerta oli kokonaan hoitajien asuinkäytössä ja siellä oli myös sairaalan säilytystilat. Aivan sairaalan alkuvuosina ei tiloissa ollut vesijohtoa vaan vesi kannettiin kaivosta. Vesijohdot saatiin kuitenkin pian toimintaan.

Oma kunnanlääkäri Haapajärvelle saatiin 1920 -vuoden alusta. Ensimmäisenä lääkärinä toimi Yrjö Jukola. Hän hoiti virkaa vain vuoden verran, jonka jälkeen lääkäriksi valittiin Ilmari Sankari. Sankari joutui eroamaan virasta vuonna 1938 ja virkaan astui hänen kaimansa Veli Ilmari Rantala, joka hoiti lääkärin virkaa niin kauan, että kunnansairaalalta lähtevän koivukujan päässä sijaitsevaa lääkärinasuntoa, Kukkaniemeä, alettiin kutsumaan Rantala-taloksi. Lääkäri kulki tätä suoraa koivukujaa pitkin kotoaan töihin sairaalaan. Valtakatua ei vielä ollut, joten sairaalalta oli suora näkymä koivujen lomitse Kukkaniemeen. Tämän kätevän järjestelyn ja rannan läheisyyden takia vanha sairaala esiteltiin alan lehdessä 1930 -luvulla malliesimerkkinä, josta olisi hyvä ottaa oppia muuallakin Suomessa rakennettaviin sairaaloihin.

Osansa malllisairaalan titteliin teki varmasti sairaalan kaunis ulkoasu. Onpa sairaalaa kehuttu 1930 -luvun jälkeenkin, sillä se on saanut Suomen kauneimman sairaalan arvonimen aikakauslehden sivuilla. Keltaisessa puutalossa on valkoiset somisteet ja 1960 -luvulle saakka siinä oli kauniit pieniruutuiset ikkunat, jotka sitten huutokaupattiin hygieniasyistä; suuri yhtenäinen lasipinta oli helpompi pitää puhtaana. Yksi vanhoista ikkunoista on säilytetty paikallaan; se koristaa rakennusta ulko-oven yläpuolella.

Kun sairaalatoiminta rakennuksessa 1960 -luvun loppupuolella loppui uuden paikallissairaalan valmistuttua, tiloissa toimi elintarvikelaboratorio. Se aloitti toimintansa 70-luvun alussa maitolaboratoriona ja jatkoi elitarvikelaboratoriona vuoteen 2005 saakka.

Tällä hetkellä vanhan sairaalan kohtalo on vaakalaudalla: kaupunki harkitsee sen myymistä, eikä rakennus ole enää kovin hyvässä kunnossa.

Lähteet:

  • Juha Erosen haastattelu 30.6.2008
  • Haapajärven kirja (1985)