Karjalahden kartano

Karjalahden KartanoSuur-Kalajoen historia tietää kertoa, että Karjalahden tila erotettiin itsenäiseksi tilaksi vuonna 1610. Kartanon vanhin osa on peräisin 1860 -luvulta. Sen rakensi omaksi kotitalokseen haapajärvinen maineikas kirkonrakentaja, Mikko (Juhonpoika Harmaala) Karjalahti. Talo valmistui vuonna 1869. Mikon poika, Juho Karjalahti jatkoi kartanon pitämistä isänsä jälkeen. Myös kirkonrakennustaidon Juho peri isältään. Karjalahden talossa toimi pitkään kestikievari, jossa väsyneet matkaajat saivat levätä sekä syödä ja juoda itsensä kylläisiksi. Kestikievareiden pitäminen oli aluksi pappiloiden tehtävä. Myöhemmin niitä pitivät myös vauraat talonpojat.
historiaa

Vuonna 1927 talossa avattiin kunnalliskoti. Kunnalliskodin eli ”vaivaistalon” perustaminen Haapajärvelle oli vireillä jo vuodesta 1915, jolloin asiasta päätettiin kuntakokouksessa. Eri vaihtoehtoja punnittiin, harkittiinpa Nivalan kanssa yhteisen kunnalliskodin hankkimistakin. Lopulta kuitenkin päätettiin rakentaa oma ja tähän tarkoitukseen ostettiin Karjalahden tila. Hinta oli tuolloin 500 000 markkaa. Rakennusta laajennettiin kunnalliskodin tarpeisiin sopivaksi, ja koska rakennustyöt kerettiin aloittaa ennen pula-aikaa, rakennuksen valmistuminen kesti odotettua kauemmin. Laajennustöiden valmistuttua, kunnalliskodin alkuaikoina, vuodepaikkoja oli 48 potilaalle. Koska tiloissa oli myös mielisairaanhoitoa, oli vaikeimmille tapauksille pihalla erityinen rautainen ulkoiluttamishäkki, johon potilaat ohjattiin suoraan ovesta. Alakerrassa oli myös kaltereilla varustetut huoneet, joihin ruoka annettiin pienestä vankassa ovessa olevasta luukusta hoitajien turvallisuuden vuoksi. Potilaat myös tekivät tarpeensa sängyssä olleen reiän kautta astiaan, joka asetettiin seinään tehdyn reiän kautta sängyn alle.

Viimeinen mielisairaalapotilas kartanossa oli sota-aikana. Tämä pääsi kerran karkuun viilattuaan kalterit poikki, mutta ei kerennyt keskustaan asti ennen kuin henkilökunta hänet jo nappasi. Mielisairaanhoito siirtyi Haapajärveltä Törnävälle ja Ylivieskaan. 1950 -luvulla tilan ulkorakennusta koetteli tulipalo. Kaikeksi onneksi päärakennus ja hieman sivummalla sijaitseva navetta säilyivät palolta. Navetta paloi kuitenkin myöhemmin, vuonna 2006, ja se jouduttiin purkamaan. Kunnalliskotitoiminta jatkui lähes 60 vuotta, vuoteen 1987 saakka. Vanhustenhoito siirtyi siihen tarkoitukseen liian vanhanaikaiseksi jääneestä kartanosta viereen rakennettuun taloon, joka tunnetaan nimellä Karjalahden palvelukeskus. Kunnalliskodin lopetettua toimintansa paikalle perustettiin ekumeeninen keskus, jonka yhteydessä pyöritettiin myös kierrätyskeskusta tilan navettarakennuksessa. Keskus toimi kartanon alueella 1990 -luvulla.

Vuonna 1999 Paula ja Marko Pohjanrinne aloittivat neuvottelut kartanon remontoimisesta. Heidän haaveenaan oli perustaa kauniiseen kartanoon loma- ja koulutuskeskuksen. Remontti päästiin aloittamaan 2000 ja se oli valmis syksyllä 2002. Myöhemmin samana vuonna ruoka- ja majoituspalveluita rauhallisesta ja luonnonläheisestä ympäristöstä nauttiville tarjoava Karjalahden kartano aloitti toimintansa. Remonttia ja yritysideaa tukivat EU ja Oulun lääninhallitus. Kartano vaihtoi omistajaa vuoden 2006 alusta ja kartanoa pitivät Marjut Päiveröinen ja Sanna Santakangas.
Nykyään kartano on Selänteen varhaiskasvatuksen käytössä.

Lähteet:

  • Haapajärven kirja (1985)
  • Marko Pohjanrinteen sähköpostiviesti 23.8.2005
  • puhelinkeskustelu Sanna Santakankaan kanssa 17.6.2008
  • Juha Erosen haastattelu 30.6.2008