Häklästä härkkimeen
Kotiseutumuseolla järjestetty perinnepäivän teemanäyttely 14.7.2007 esitteli vanhoja ruuanlaittovälineitä ja puuastioita sekä hieman uudistuotantoakin.
SYÖMINEN JA JUOMINEN
Alkuun maalaistuvissa ei käytetty lainkaan lautasia, vaan jokainen söi omalla lusikallaan yhteisestä padasta. Lusikka oli varsinainen monitoimityökalu, sillä sen avulla saatettiin kuoria perunatkin. Ruokailun päätteeksi jokainen nuolaisi oman lusikkansa puhtaaksi ja vei sen paikalleen lusikkahyllyyn.
Ensimmäiset lautaset olivat haapapuusta tai koivusta sorvattuja matalia lautasia, jotka tulivat käyttöön 1700-luvulla. Puulusikat olivat aluksi leveitä ja lyhytvartisia, mutta hopealusikoiden käytön lisääntyessä puulusikatkin venyivät ja kapenivat. Haarukka on ruokailuvälineistä tuorein tulokas, joka varhaisemmassa muodossaan oli vain kaksipiikkinen.
Juoma-astiana käytetyn haarikan erottaa kiulusta korvien lukumäärä: Kaksikorvaisesta haarikasta joi koko väki kaljaa tai piimää ruuan päälle, kun taas yksikorvainen kiulu on toimittanut lypsyastian virkaa.
SUOLA
Suolaa kului ennen runsaasti ruuan säilönnässä. Jos ruoka ei sattunutkaan säilymään hyvin, suola peitti myös pilaantuneen maun. Karkea suola rouhittiin suolaruuhessa hienommaksi ruokasuolaksi, ja niitylle lähtiessä laitettiin tuohesta valmistettuun suolapulloon. Tuohen ansiosta suola pysyi paakkuuntumattomana.
