ESINEMAKASIINI
Esinemakasiini on Haapajärven kotiseutuhistoriaan tutustujille todellinen aarreaitta. Se on siirretty museoalueelle vuonna 1978, mutta on toiminut museona jo vuodesta 1963. Makasiinin alakerrassa on esihistoriallinen osasto, eränkävijöiden osasto, käsityöosasto, maatalousosasto, nikkaritupa sekä maasepän paja.
Eränkävijöitten osastolla on mm. vanha ruuhi, joka on ollut käytössä 1800-luvulla Hinkuan Nuottijärvellä. Ansalangat, loukut ja suusta ladattavat aseet sekä kalanpyydykset ovat näytteinä vaatimattomista pyyntikeinoista. Esillä on myös suksikokoelma, joka sisältää hanki- ja kilpasuksia. Keskiajalta oleva huovien käyttämä tammisuksi on löytynyt Raumankoskesta.
Esinemakasiinin yläkerrassa on seurakunnan osasto, mestaripyöräilijä Juho Jaakonahon palkintokokoelma, pula-ajan kauppa, käsityöosasto suutarin ja räätälin työvälineineen. Terveydenhuolto-osastolla on esillä vanhan apteekin, hammaslääkärin ja sairaalan esineistöä. Vaihtuva näyttely 2001 esitteli haapajärvisten nuorten vapaa-ajan viettoa 1960-luvulla. Seurakunnan osastolla on vuonna 1649 rakennetun saarnahuoneen puisia kynttiläkruunuja ja seinälampetteja, kirkkotekstiilejä ym. Osastoa hallitseva kaunis saarnastuoli on ollut käytössä nykyisessä vuonna 1802 valmistuneessa ja v. 1880 peruskorjatussa kirkossa (uusin peruskorjaus v. 2001). Saarnastuolin on ilmeisesti tehnyt Matti Laitinen Haapavedeltä vuonna 1844 ja se on poistettu käytöstä peruskorjauksen yhteydessä 1880.Nikkaritupa sisältää kotona tehtävissä puutoissä tarvittavia työvälineitä. Yksi puuastioiden uurresaha kertoo jopa Suomen historiasta: "v. 1808 helmikuun 9. päivä alkoi sota". Nikkarituvan vierellä on 1861 tehty sorvi, jossa on polttoleima Kallioniemi. Sorvi on ollut viimeksi Juho Jaakonahon käytössä.
Käsityöosasto sisältää vaatteiden pesuun ja silitykseen tarvittua kalustoa mm. kauluuslautoja 1700-luvulta sekä Haapajärven kunnalliskodin kivimankeli.
Maatalousosaston keskipisteenä on viskuri eli "rusamassiina", joka on rakennettu Tiitonrannan Lepolassa v. 1859. Viskurissa on puusta tehdyt seulat. Koneen edeltäjät viljan puhdistuksessa, "puohtimet" ovat "massiinan" alla. Vierellä on makasiinin kalustoon lainajyvästön ajalla kuulunut vaaka sekä mittoja. Mitat tasattiin "ryykilaudalla", jonka on tehnyt "tevetsuunimiehenä", mittamiehenä toiminut Heikki Parkkila v. 1909. Esillä ovat myös käsikäyttöiset jauhinkivet.
Karjatalouteen liittyvä osasto kirnuineen ja voinvaivauspöytineen on sijoitettu portaiden alle. Sieltä löytyy myös "hulikkahylly", joka oli jokaisen talon maitohuoneessa ennen separaattorin käyttööntuloa. Porrastasanteella on karjantarkkailijan (asistentin" työvälineitä. Käsipuntareita ja naulapuntareita on osastolla useita.
Peltotyökalujen kehittymisestä kertovat oksakarhi ja piikkikarhi sekä hevosen kulkua helpottaneet suokengät.
Maasepän paja ja vierellä oleva esinekokoelma todistavat esi-isiemme taidon käsitellä metalleja vaatimattomassa pajassa. Pajan palje on puuosiltaan tehty v. 1865 ja ollut käytössä sata vuotta Kuusaalla Nurkkalan tilan pajassa. Karkasuruuhi on Autiorannan Viinalasta ja alasin Metsähallitukselta.
Esinemakasiinin yläkerrassa on seurakunnan osasto, mestaripyöräilijä Juho Jaakonahon palkintokokoelma, pula-ajan kauppa, käsityöosasto suutarin ja räätälin työvälineineen. Terveydenhuolto-osastolla on esillä vanhan apteekin, hammaslääkärin ja sairaalan esineistöä. Vaihtuva näyttely 2001 esitteli haapajärvisten nuorten vapaa-ajan viettoa 1960-luvulla. Seurakunnan osastolla on vuonna 1649 rakennetun saarnahuoneen puisia kynttiläkruunuja ja seinälampetteja, kirkkotekstiilejä ym. Osastoa hallitseva kaunis saarnastuoli on ollut käytössä nykyisessä vuonna 1802 valmistuneessa ja v. 1880 peruskorjatussa kirkossa (uusin peruskorjaus v. 2001). Saarnastuolin on ilmeisesti tehnyt Matti Laitinen Haapavedeltä vuonna 1844 ja se on poistettu käytöstä peruskorjauksen yhteydessä 1880.Juho Jaakonahon palkintokokoelma on pystytetty Haapajärven ensimmäiselle nimekkäälle urheilijalle ja ensimmäiselle olympiaedustajalle, mestaripyöräilijä Juho Jaakonaholle. Hän syntyi Haapajärvellä 1.9.1882 ja kuoli 81-vuotiaana 21.1.1964. Jaakonaho ehti pitkän kilpailu-uransa aikana hankkia nimiinsä 22 maantiepyöräilyn Suomen mestaruutta. Tukholman olympialaisiin hän osallistui v. 1912 ja sai sieltä muistomitalin. Yksi Jaakonahon käyttämistä kilpapyöristä on nähtävänä esinemakasiinissa. Juho Jaakonaho tunnettiin myös hiihtäjänä ja suksiseppänä. Kokoelmassa on hänen tekemiä suksia ja muita käsitöitä sekä työkaluja. Hänen kunniakseen on lyöty 100-vuotismuistomitali sekä pystytetty muistomerkki haapajärviseen Rotary-puistoon Puistokadun varrella.
Käsityöosasto on saanut v. 1922 Haapajärvelle vaatturiliikkeen perustaneen Pekka Savolaisen silitysrautojen lämmityskaminan sekä hänen käyttämänsä "ryykiraudat". Suutariverstaassa olevat työkalut ovat suurimmalta osaltaan Aholan suutarin Valtteri Kinnarisen käyttämiä.
Sairaanhoito tapahtui vielä 1920-luvulla vaatimattomilla välineillä.
Siitä ovat näytteenä Haapajärven sairaalan ensimmäinen leikkauspöytä,
ensimmäiselle kunnankätilölle, Josefina Saarikoskelle hankittu laukku ja
instrumentit sekä Haapajärven apteekin vanhinta kalustoa. Esillä on
myös hammaslääkäri Irma K. T. Aarikan työvälineistöä 50-luvulta.
Seurakunnan osastolla on vuonna 1649 rakennetun saarnahuoneen puisia kynttiläkruunuja ja seinälampetteja, kirkkotekstiilejä ym. Osastoa hallitseva kaunis saarnastuoli on ollut käytössä nykyisessä vuonna 1802 valmistuneessa ja v. 1880 peruskorjatussa kirkossa (uusin peruskorjaus v. 2001). Saarnastuolin on ilmeisesti tehnyt Matti Laitinen Haapavedeltä vuonna 1844 ja se on poistettu käytöstä peruskorjauksen yhteydessä 1880.
Seurakunnan osastolla ovat myös kaikki Venäjän keisareiden valtaantulojulistukset, joista tiettävästi kaikki eivät ole säilyneet yhdessäkään muussa seurakunnassa Suomessa.