Alueella myönteisiä kehitysnäkymiä

Kaleva uutisoi vastikään, että Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi porskuttavat koko maan aluekehityksen kärjessä. Kuluneen viiden vuoden aikana on perustettu runsaasti uusia yrityksiä ja työpaikat ovat lisääntyneet. Pohjois-Pohjanmaalla uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman sekä biokaasulaitosten rakentaminen, ovat vauhdittaneet kehitystä.

Samansuuntaisen tilannekuvan ja kehitysnäkymät vahvistaa myös Nihakin aluekehityspäällikkö Kimmo Niskanen. Nihak on kuuden kunnan - Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi – yhteinen aluekehitys- ja yrityspalveluorganisaatio.

Uusiutuvaa energiaa tuulesta ja auringosta

- Yritysten nettolisäys alueellamme oli viime vuonna noin 100 yritystä. Alueen työttömyysaste on pitkään ollut koko Pohjois-Pohjanmaan alhaisimpia ja alueella on monin paikoin jopa työvoimapulaa. Rakennustuoteteollisuus on alueellamme kärsinyt maanlaajuisesta talonrakennusalan ahdingosta, mutta tilannetta on osaltaan paikannut energiainvestointien rakentaminen, kuvaa Kimmo Niskanen alueemme tilannetta.

Maakunnan eteläosaankin on rakennettu viime vuosina runsaasti tuulivoimaloita. Uusien tuulivoimaloiden rakentaminen ja suunnittelu on siirtynyt rannikolta sisämaahan päin, koska rannikkoalueelle on jo rakennettu niin runsaasti tuulivoimaloita, että uusia tuulivoimapuistoalueita on aikaisempaa vaikeampi löytää.

- Aurinkovoimahankkeet ovat nyt voimakkaassa kehitysvaiheessa alueellamme. Hankkeita on julkistettu kaksitoista kappaletta ja lisäksi on kuusi hanketta pitkällä suunnitteluvaiheessa. Hankkeiden toteuduttua lähimmän viiden vuoden päästä meidän alueellamme tuotetaan uusiutuvaa energiaa yhden Olkiluoto 3:n ydinvoimalaitoksen vuosituotantomäärän verran, kertoo Kimmo Niskanen.

Vetytalous tekee tuloaan

Alueen runsas uusiutuvan energian tuotanto mahdollistaa seuraavassa vaiheessa energiaintensiivisen teollisuuden investoinnit alueellemme. Tällöin puhutaan esimerkiksi vedyn tuotantolaitoksista ja vedyn jatkojalostamista tekevistä laitoksista, jotka voivat valmistaa esimerkiksi maatalouden käyttämiä lannoitteita tai liikennepolttoainetta. Vedyllä nähdään olevan merkittävä rooli teollisuuden tavoitellessa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Myös liikenteen päästövähennykset ovat puolestaan mahdollisia jalostettaessa vihreää vetyä synteettisiksi polttoaineiksi erityisesti vaikeasti sähköistettävissä lento- ja meriliikenteessä sekä raskaassa tieliikenteessä.

Vety auttaa myös tasapainottamaan energiantuotannon ja -kulutuksen vaihteluja, jotka lisääntyvät, kun energiantuotannossa hyödynnetään yhä enemmän uusiutuvia lähteitä kuten tuulivoimaa. Meidän alueellamme vedyn valmistus voi vähentää tuulivoiman sähkönsiirtoon tarvittavien uusien linjojen rakentamistarvetta, koska energiaa voidaan siirtää esimerkiksi rautatehtaalle nestemäisenä tai vetykaasun muodossa putkea pitkin.

- Gasgrid Oy rakentaa valtakunnallisen vetyverkon, joka kulkee Etelä-Suomesta rannikkoa myötäillen pohjoiseen. Valtakunnallisen vetyverkon ympäristönvaikutusten arviointi aloitetaan ensi vuonna ja seuraavana vuonna on suunnitelmissa, että Gasgrid tekee varsinaisen investointipäätöksen. Vetyverkko on käytössä aikaisintaan vuonna 2030. Meidän alueeltamme tultaneen suurella todennäköisyydellä rakentamaan liityntäverkko rannikolla kulkevaan valtakunnalliseen kantaverkkoon. Alueelle jo rakennettu tuulivoima ja tulossa olevat tuuli- ja aurinkovoimapuistot takaavat sen, että näin runsaan uusiutuvan energiantuotannon alueelta tultaneen rakentamaan tämä vetyverkon liityntäverkko, vakuuttaa Kimmo Niskanen.

Muita näkymiä

Vety toimii osaltaan myös energian varastona ja, kun sitä siirretään putkistossa, niin ei tarvita energian siirtoon merkittävässä määrin lisää sähköverkkojen rakentamista. Mutta alueelle on suunnitteilla sähkövarastoja myös akkutekniikalla. Pysäysperän muuntoaseman viereen on luvitettu Pohjanvoima Oy:n sähkövarasto, jonka rakennustöiden aloittaminen on suunnitelmissa ensi vuoden aikana.

Infra- ja rakennusinvestoinnit sisältävät rakennusvaiheessa aina myös muun muassa maanrakennustöitä sekä sähköverkkojen suunnittelua ja rakentamista, jotka työllistävät oman alueen yrityksiä ja lisäävät osaltaan alueen elinvoimaa. Yritysten mittavat investoinnit vaativat kunnilta valmistautumista ja toimintaedellytysten luomista.

- Hyvä esimerkki kunnan aktiivisesta toiminnasta on Haapajärvellä Hallan bioteollisuusalue. Alueella on jo toiminnassa Väyläviraston rakentama iso raakapuuterminaali ja sen viereen valmistuu lähikuukausina bioenergiaterminaali. Kaupunki on myös kaavoittamassa aluetta biojalostamotoimintaan ja erillisellä hankkeella on valmisteltu ympäristöluvan hakemusta. Biolaitokset vaativat toiminnalleen isohkoja tontteja, jotka ovat helposti hehtaarien ja jopa kymmenien hehtaarien kokoisia. Biolaitokset tuottavat yleensä myös biogeenistä hiilidioksidia polton tai kemiallisen prosessin yhteydessä ja sitä voidaan käyttää edelleen teollisessa tuotannossa, kertoo Kimmo Niskanen.

Erityisesti Haapajärvellä vaikuttaa työllisyystilanteeseen myös puolustusteollisuuden tuotannon lisääminen. Ukrainan sodan myötä eurooppalainen puolustustarviketeollisuus on saanut huomattavia lisätilauksia, mikä edellyttää tuotannon lisäämistä ja työntekijöiden palkkaamista.

- Näkymät alueen kehityksen osalta ovat todella hyvät, jos malttaa vähän nostaa katsetta kengänkärjistä ja katsoo lähivuosien myönteistä kehityskulkua eteenpäin. Tuulilasi on isompi kuin peruutuspeili, toteaa Kimmo Niskanen myönteisistä tulevaisuuden näkymistä.

Teksti Juha Uusivirta