Haapajärven Kiiloille C-tyttöjen futsalin SM-hopeaa
Itkua, riemunkiljahduksia, halauksia ja tuuletuksia, jotka saivat seinätkin tärisemään. Tampereen Kauppi Sports Center muuttui viikonloppuna osaksi Haapajärven Kiilojen valtakuntaa, kun C-tytöt pistivät tehosekoittimen täysille ja näyttivät, mistä heidät on tehty.

Perjantaina joukkue rullasi Tampereelle mukanaan bussilastillinen intoa ja uskoa omiin kykyihin. Reissu ei ollut pelkkää hauskanpitoa – vaikka nauru raikasi ja yhdessäolo lämmitti – vaan tähtäimessä oli kirkkaimpana Suomen mestaruus. Vuoden takainen historiallinen pronssi oli jo vihjannut, että nämä tytöt eivät ole mukana vain osallistuakseen.
Kiilat avasivat lauantaina turnauksen sellaisella rytinällä, että vastustajat saivat hieraista silmiään. Kulmurit, joita on hiottu monarin parketeilla tuntikausia, toimivat myös isommilla kentillä. Helsinkiläinen Toukolan Teräs jäi avauspelissä alakynteen, ja Kiilat rynnistivät 6–3-voittoon. Julia Hyvärinen paukutti hattutempun, Noora Törmänen osui kahdesti ja Viivi Kalajanniska täydensi maalisaldoa kertaalleen. Rento meininki ja leveät hymyt kertoivat, että homma oli hallussa.
Seuraavassa pelissä vastaan asettui FC Siili Siilinjärveltä, ja alku oli kuin suoraan jännitysnäytelmästä. Epäonni iski, ja Kiilat löysivät itsensä takaa-ajoasemasta. Mutta luovuttaminen? Ei näiden tyttöjen sanastossa. Joukkue pisti uuden vaihteen silmään ja Julia Hyvärinen tasoittikin pian pelin 1–1:een. Lopussa voittoakin jahdattiin vimmaisesti, mutta tolpat ja ylärima päättivät tällä kertaa toisin. Tasapeli oli kuitenkin kelpo tulos ja reppuun pakattiin tärkeä piste.
Alkusarjan viimeinen ottelu ratkaisi suunnan: voitolla tai tasapelillä tie veisi mitalipeleihin, tappiolla unelma voisi karata muiden tulosten armoille. Jännitys ei hidastanut Kiiloja – päinvastoin. Noora Törmänen latasi johtomaalin jo ensimmäisellä minuutilla, ja siitä eteenpäin joukkue oli kuin muuri. Lähes kotikentällään pelannut FC Nokia yritti kaikkensa, mutta Kiira Hanhisalon vartioima maali pysyi kuin lumilinna vappuna – ei aukea millään. Loppuvihellys toi mukanaan 0-1 voiton, jolla varmistui myös alkulohkon voitto.
Sunnuntai valkeni täynnä odotusta. Kehonhuoltoa, tankkausta, lepoa ja tietysti sitä hersyvää huumoria, joka pitää joukkueen kasassa. Välierässä vastaan asettui Ylämyllyn Yllätys Liperistä, ja Kiilat jatkoivat siitä, mihin lauantaina jäivät. Joukkuepeli rullasi kuin rasvattu. Julia Hyvärinen viimeisteli kaksi tyylikästä maalia, ja uhrautuva puolustus piti oman pään koskemattomana. Kun päätösvihellys soi, runsaslukuinen haapajärveläisyleisö räjähti riemuun yhdessä tyttöjen kanssa – finaalipaikka, tuo aiemmin haaveissa siintänyt tavoite, oli nyt totta!
Loppuottelussa Kiilat kohtasivat PPJ Helsingin. Taitava ja fyysinen PPJ oli tällä kertaa tekemätön paikka läpi turnauksen upeasti vastustajia pehmittäneille Kiilojen taitureille. Tälläkään kertaa eivät tytöt luovuttaneet taistelutta. Iida Vinkka loi valoa ja uskoa 4-1 kavennusmaalillaan. Se jäi kuitenkin lopulta ottelun viimeiseksi osumaksi ja PPJ pääsi nostamaan himoitun SM -pokaalin korkeuksiin palkintojenjaon lopuksi. Vastustajalle on nostettava hattua – he ansaitsivat kultansa. Silti hopea on Haapajärven Kiiloille valtava saavutus. Matka tähän hetkeen muistuttaa, mikä lopulta merkitsee. Vaikka tähti taivaalta jäi tällä kertaa nappaamatta, näille tytöille ja tälle joukkueelle reissu on ollut elämysten kyllästämä seikkailu – ei vain tämä viikonloppu, vaan pitkä valmistautuminen, lukemattomat harjoitukset ja ennakkokarsinnat omalla alueella. Se on jotain, mitä moni kantaa mukanaan ja muistelee vielä vuosikymmenten päästä.
Historiankirjoihin Haapajärven upeaa futsalin SM-hopeaa olivat tuomassa: Hanhisalo Kiira, Hyvärinen Julia, Jaakonaho Minttu, Kalajanniska Viivi, Karvonen Iina, Kekäläinen Joanna, Leppänen Inga, Mustaparta Siiri, Nevasaari Rosabella, Parkkila Heidi, Peräaho Pinja, Perkkiö Kiira, Törmänen Noora ja Vinkka Iida.
Tätä tarinaa ei olisi kirjoitettu ilman sitoutunutta taustajoukkoa, joka piti huolen siitä, että tytöt pääsivät loistamaan kentällä. Päävalmentajana turnauksessa toimi jo vuosikausia pitkäjänteistä työtä joukkueen kanssa tehnyt Joni Toivonen. Joukkueen tukena ja apuna unelmien jahtaamisessa toimivat myös valmentaja Jani Hietala, huoltajat Anu Mustaparta ja Virpi Peräaho sekä joukkueenjohtaja Marja Törmänen.
Teksti YNWA
Kuvat Jani Kekäläinen