Haapajärven rautatieliikenne sähköistyi vuonna 2024
Ylivieska-Iisalmi -radan sähköveturivetoinen henkilöliikenne alkoi 15.12.2024, kun Sr1 -sähköveturin vetämä juna saapui Haapajärvelle. Juna koostui Eil- ja Eilf -lähiliikenne vaunusta, joissa on istumapaikkoja 205 eli yli kolme kertaa enemmän kuin aikaisemmin liikennöineessä dieselmoottorivaunuvaunussa. Aikaisemmin oli ongelmana, että juna saattoi olla viikonloppuna niin täynnä, että lippuvaruksen tietokone ei myynyt enää lippuja siihen. Nyt tilanne parani.
Puhtaan kirkkaat vihervalkoiset vaunut antavat myös positiivisen kuvan rautateistä. Ei haittaa, vaikka vaunut on rakennettu 1980-luvulla ja peruskorjattu 2000-luvulla, kun ne ovat siistejä. Junassa oli myös konduktööri, joka puuttui aikaisemmasta junasta. Veturikin on otettu käyttöön v. 1981. Maanantain kaltaisia lumimyräköitä se oli nähnyt vuosien varrella jo useita. Nehän kuuluvat Suomen talveen.
Matkustin ystävän kanssa junalla Haapajärvi-Ylivieska-Haapajärvi -välin. Kyyti oli odotuksen mukaan hyvä. Matkustajia oli Ylivieskan suuntaan niin paljon, että osalle olisi ollut vain seisomapaikka vanhassa dieselmoottorivaunussa. Nyt puutteena on vielä se, että junaan ei voi ottaa mukaan polkupyörää. Samoin liikuntaesteiselle junaan nouseminen on hankalaa vanhoilta asemalaitureilta, kun vain Ylivieskassa ja Iisalmessa on nykyaikainen korkea asemalaituri. Juttelin iisalmelaisen kuljettajan ja konduktöörin kanssa. Tilanne paranee ehkä jo ensi vuonna, kun liikenteeseen saadaan Etelä-Suomesta Sm4 -sähkömoottorijunia.
Sähköveturivetoinen tavaraliikenne Ylivieska-Iisalmi välillä alkoi myös tänä vuonna. Uudet Sr3- sähköveturit on varustettu myös kahdella dieselaggregaatilla, jolloin niillä voidaan liikennöidä myös radalla, jossa ei ole sähköistystä, kuten ratapihoilla ja Pyhäjärven kaivoksella. Edelleen radalla nähdään Lokomon ja Valmetin valmistamia Dv12 -dieselhydraulisia vetureita, joilla hoidetaan esimerkiksi Haapajärvi-Äänekoski -radan liikenne.
Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 100 vuotta rautatien valmistumisesta Haapajärvelle. Höyryveturien lisäksi v. 1954 liikenteeseen tulivat myös ensimmäiset kiskobussit, dieselveturit v. 1964 alkaen ja nyt sähköveturit. Säännöllinen höyryveturiliikenne radalla loppui v. 1974. Höyryvetureita on enää museojunaliikenteessä, kuten myös monia dieselveturityyppejä.
Teksti Osmo Halonen, kuvat Timo Vesterinen