Kankaan seuratupayhdistys toiminut jo 70 vuotta

Autiorannalla entisen koulun liepeillä Siltatien varrella on Kankaan seuratupa. Seuratuvan toiminnasta on vastannut alusta alkaen seuratupayhdistys. Rakennuksen tontteineen ja metsäpalstoineen lahjoittivat Anna-Sofia ja Taneli Hirvasaho jo 1920-luvulla tehdyllä testamentilla, mutta yhdistykselle rakennus ja kiinteistöt siirtyivät vuonna 1954 Anna-Sofian kuoleman jälkeen. Lahjoittajien tahtona oli herännäisseurojen pitäminen ja herännäisyyden asian edistäminen muun muassa saarnamiesten majoitustilojen muodossa. Esimerkiksi kiuruvetinen körttimaallikkosaarnaaja Aku Räty on yöpynyt seuramatkoillaan Kankaan seuratuvan suojissa.

Kankaan seuratupa ja lähitalot 1960-luvulla

- Meillä on seuratupayhdistyksessä yksitoistajäseninen johtokunta, jonka puheenjohtajana toimii Anja Parttimaa. Muutkin johtokunnan jäsenet ovat Autiorannalla asuvia tai sieltä lähteneitä entisiä rantalaisia. Yhdistys vastaa seuratuvan toiminnasta ja taloudesta. Meillä on tässä ennen vuoden vaihdetta taas vuosikokous, josta ilmoitetaan seurakunnan kirkollisissa ilmoituksissa. Aina tarvitaan uusia ihmisiä mukaan yhdistyksen toimintaan. Tervetuloa vain mukaan yhdistyksen toimintaan. Jos ei pääse paikalle vuosikokoukseen, niin voi ottaa yhteyttä puheenjohtaja-Anjaan tai minuun, niin voimme kertoa yhdistyksestä tarkemmin, innostaa yhdistyksen sihteeri Marita Seppälä.

Seuratupayhdistyksen sihteeri Marita Seppälä tutkimassa vanhoja asiakirjoja

Tänä päivänä yhdistyksen toiminta on vielä korona-ajan jäljiltä ollut hiljaisempaa. Pohdinnassa on muun muassa, että käytetäänkö metsän myyntituloja seuratuparakennuksen kunnostamiseen vai muuhun toimintaan. Tulevaisuus näyttää mitä rakennukselle tapahtuu. Rakennuksessa ei ole parina viime vuonna järjestetty toimintaa sen kunnon takia. Kokouksia on pidetty seurakuntakodilla.

- Seuratuvalla on vuosikymmenten varrella ollut monipuolista toimintaa. Seurojen järjestämisen lisäksi on pidetty esimerkiksi pyhäkouluja ja myyjäisiä sekä laulettu kauneimpia joululauluja, kertoo Marita Seppälä seuratuvan toiminnasta.

Historian havinaa

Anna-Sofia ja Taneli Hirvasaho testamenttasivat seuratuvan ja siihen liittyvät kiinteistöt jo varhain valtakunnalliselle Herättäjäyhdistykselle, jonka kotipaikka oli tuolloin ja on edelleen Lapualla. Testamentissaan he ilmoittivat, että rakennusta voidaan käyttää yhdistyksen palveluksessa olevan papin asuintilana ja siellä on pidettävä seuroja tai kyläjumalanpalveluksia heränneen kansan hengessä. Herättäjäyhdistyksen päätoimikunta päätti kuitenkin, että lahjoitus jää autiorantalaisten herännäishenkisten ystävien käyttöön.

Anna-Sofia ja Taneli Hirvasaho olivat asuneet jonkin aikaa myös Amerikassa ja sieltä tuodut tavarat herättivät aikanaan ihastusta ja kummastusta kyläläisissä. Leskeksi jäänyt Anna-Sofia asui Kankaalla vuoteen 1951 eli kuolemaansa asti. Naapurissa asuneet Risto Hirvasaho ja Seppo Myllylä muistavat hänet. Anna-Sofia haki lähimmästä naapurista eli Kangastalosta maitoa päälärillä. Vanhuksen voimien ehtyessä yksi Kangastalon pojista ryhtyi viemään naapurin mummolle maitoa. Palkaksi maidon viejä sai kovakantisen vanhan raamatun, joka sittemmin on viety seurakunnan tiloissa säilytettäväksi.

Anna-Sofia ja Taneli Hirvasojan muotokuvat ovat seuratuvan seinällä

Piispa Väinö Malmivaara tervehti vuonna 1954 Autiorannalla järjestettyä kyläläisten ja Herättäjäyhdistyksen yhteiskokousta:"Toivomukseni on, että Kankaalle nousisi seuratupa ja, että sieltä kipinöisi tulta ympäristöön, ettei isiltä peritty uskon tuli pääsisi sammumaan kyläläisiltä." Kokouksessa päätettiin yksimielisesti, että rakennus kunnostetaan seuratuvaksi. Aluksi toimittiin Herättäjäyhdistyksen paikallisosaston toimikuntana ja myöhemmin perustettiin seuratuvan kannatusyhdistys. Talkootöitä yhdistyksen aktiivit ja kyläläiset ovat tehneet alusta alkaen kovasti ja erinäisiä vastoinkäymisiäkin on kohdattu vuosikymmenten varrella ja aina on vaadittu tarkkaa taloudenpitoa.

Hilja ja Vilho Pajarin vuonna 1955 lahjoittama kipsikuva Paavo Ruotsalaisesta.

Välähdyksenä toiminnasta vuosikymmenten varrelta voi olla esimerkiksi johtokunnan päätös vuodelta 1981, jolloin päätettiin, että seuroja järjestetään joka kuukauden viimeinen sunnuntai-ilta ja kesälle kaavailtiin isompia seuroja. Myös naistoimikunta valittiin ja se järjesti muun muassa myyjäisiä. Vuoden 2002 toimintakertomuksessa todetaan, että oli järjestetty perinteiset toisen pääsiäispäivän siioninvirsiseurat, joissa oli ollut noin 70 seuravierasta. Ulkorakennusta oli kunnostettu ja järjestetty Herättäjäseurojen paluuseurat.

Seuratuvan penkit ja puhujan pöytä

Teksti ja kuvat Juha Uusivirta