Kuulumisia Kumisevan suunnasta

Ilvekset tulevat nykyään Haapajärvelläkin  sivukylien talojen pihoihin, niin täällä Kumisevassakin, mutta myös keskustassa. Tähän saakka metsässä ja pellon lähellä olevaan meidänkin riistakameraan, joka on asuintalosta toista kilometrin päässä, on tullut usein hirviä, kauriita, kettuja, rusakoita ja kurkia. Ilveksiä ei kamerassa ole näkynyt, vaikka kymmenkunta vuotta sitten Kumisevan kalliolla ammuttiin ilves. Samalla metsäalueella olevan naapurin riistakameran kävi kaksi karhua pukkimassa nurin riistakameran ja samoin myös susi oli jolkutellut siellä.

Meidän kotipihan kamerassa ovat tähän saakka juoksennelleet vain rusakot ja ketut niiden perässä. Vielä ei ole ilves istunut pihalla kuin kotikissa. Onhan ilves komea eläin ja uros jopa 25 kiloisena paljonkin tavallista kotikissaa suurempi.

Vielä pari vuotta sitten Kumisevassa oli paljon fasaaneja, mutta kettuperhe poikasineen söi lähes kaikki fasaanin poikaset. Nyt on tainnut käydä niin, että ilves söi ketut ja ilves myös syö kettujen ruokaa eli kauriita ja rusakoita.

Pyysin Haapajärven suurpetoasiantuntijaa Olli Leppästä käymään ja tutkimaan ilveksen jälkiä. Hän sanoi, että ilvekset ovat Haapajärvellä yleisiä tällä hetkellä  ja havaintoja on aika runsaasti. Ilvekset tulevat rusakoiden perässä pihoihin, koska metsässä ei ole tarpeeksi syötävää. Ilvestä ei voi myöskään metsästää kuin poikkeusluvalla ja siitäkin luvasta saatetaan valittaa. 

Monia meistä eivät ilves tai ilvekset häiritse, mutta pitäähän sekin tiedostaa, että myös lampaat, ponit, kissat ja koirat kelpaavat ilveksille ruuaksi. Ystäväni Kopolassa ihmetteli, kun kissa ei halunnut lähteä ulos. Oli pysynyt kaksi päivää sisällä, kun oli kuullut, haistanut tai vaistonnut ilveksen, joka näkyi sitten talon ulkokamerassa.

Ihmisten ei tarvitse kuitenkaan turhaan huolestua, jos heidän pihallaan istuskelee/kulkee ilvekset eli kulkeehan niitä muidenkin pihalla. Kaikilla ei ole vain kameroita. Ilveksen ison komean jäljen kyllä tuntee.
Ilvekset liikkuvat pääasiassa yöaikaan eli hiihtäjien, ulkoilijoiden ja koirien kanssa kävelevien ei tarvitse ehkä varoa tai pelätä ilvestä päiväsaikaan. Karhut saattavat maalis-huhtikuussa alkaa kävellä hiihtoladulla, kuten Pitkälläkankaalla tapahtui. Mutta ei karhujakaan ei normaalisti tarvitse pelätä. Luonto huolehtii ehkä, jos ilveskanta tulee liian suureksi niin rusakkokanta romahtaa ja ahmat syövät ilvekset. Ahma onkin sitten ehkä pahempi peto ja syövät enemmän kissoja kuin ilvekset.

Teksti Osmo Halonen, kuva Kumisevan kyläyhdistyksen nettisivuilta.